Tekoäly ja terveys – pikaopas 2025

Mitä tekoäly tarkoittaa terveyden näkökulmasta?

Tekoäly (AI) on noussut yhdeksi aikamme keskeisimmistä teknologisista ilmiöistä. Sen vaikutus ulottuu lähes kaikille yhteiskunnan osa-alueille – terveydenhuolto mukaan lukien.

Tällä hetkellä tekoäly näkyy terveysalalla kahdella pääasiallisella tavalla:

• Terveydenhuollon järjestelmien ja ammattilaisten apuvälineenä
• Tavallisten ihmisten suhtautumisessa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa (luet tätä luultavasti tästä syystä)

Miten se näkyy terveydenhuollossa? Suomessa ja maailmalla mietitään, miten tekoälyä voidaan hyödyntää diagnooseissa, sairaaloiden toiminnan tehostamisessa, lääkekehityksessä ja jopa yksilön hyvinvoinnin seuraamisessa. Mutta samalla nousevat esiin kysymykset luotettavuudesta, yksityisyydestä ja inhimillisyydestä. Tehostettu toiminta koneiden huomaan tuo aina myös riskejä. Lopullinen kysymys lienee, ylittävätkö hyödyt mahdolliset riskit?

Entä miten ihmiset, ehkä juuri sinä, lähestyt terveyttä tekoälyn aikakaudella?

Tekoäly on nimittäin muuttanut myös tavallisten ihmisten suhdetta omaan terveyteensä. Yhä useampi etsii oireisiinsa vastauksia verkosta ja käyttää tekoälypohjaisia apuvälineitä, kuten ChatGPT:tä, saadakseen selityksiä ja neuvoja. Vaikka tällaiset työkalut voivat olla hyödyllisiä tiedonhaussa ja yleisen ymmärryksen lisäämisessä, ne eivät ole korvike lääkärin arviolle. Oireiden etsiminen ChatGPT:n avulla ei sinänsä ole uusi ilmiö, ihmiset ovat Googlanneet oireitansa enenevin määrin jo 20-vuotta, ja sille tuskin tulee loppua. Suomen terveydenhuollon haastava tilanne ja vaikeutunut lääkärin vastaanottoajan saaminen on omiaan lisäämään ihmisten itsediagnisointia.

Miksi tässä kannattaa olla kuitenkin äärimmäisen varovainen?

Siihen on yksi selkeä syy. Tekoäly ei tunne sinua eikä terveyshistoriaasi – ja siksi sen antamat vastaukset voivat olla virheellisiä tai pahimmillaan jopa vaarallisia. Toki, on myös mahdollista saada suuntaa-antavaa vihjettä, mut niihin pitää aina suhtautua sellaisina: suuntaa-antavina parhaimmillaan.

Toisaalta tekoäly on tuonut mukanaan uudenlaista kiinnostusta omaan hyvinvointiin. Älykellot, terveyssovellukset ja algoritmien avulla räätälöidyt ruokavalio- tai liikuntasuositukset tekevät terveydestä seurattavaa ja mitattavaa. Tämä voi motivoida ihmisiä liikkumaan enemmän, nukkumaan paremmin ja kiinnittämään huomiota elämäntapoihinsa. Samalla se luo uudenlaista painetta – kuinka paljon dataa omasta kehosta on liikaa? Ja kuka sitä oikeastaan hallitsee?

Kysymys kuuluukin: tukevatko tekoälyratkaisut meitä terveemmäksi, vai lisäävätkö ne vain uusia huolia ja odotuksia? Balanssi löytyy todennäköisesti jostain näiden ääripäiden välistä – tekoälyä voi hyödyntää fiksusti, kunhan ymmärtää sen rajat.

Varoitus: ChatGPT houkuttelee, mutta tekoäly ei ole lääkäri

Yhä useampi suomalainen kysyy ChatGPT:ltä tai vastaavalta tekoälypalvelulta neuvoja terveyteen liittyen. On helppoa kirjoittaa: “Minulla on kurkkukipua ja päänsärkyä – voiko olla korona?” tai “Onko tämä ihottuma vaarallinen?” ja saada vastaus muutamassa sekunnissa. Mutta tässä piilee iso vaara.

Tekoäly ei tunne sinua. Se ei tiedä sairashistoriaasi, elämäntapojasi tai riskitekijöitäsi. Se ei pysty arvioimaan tilanteesi vakavuutta samalla tavoin kuin koulutettu ammattilainen.

Esimerkkitapaus 1: Keväällä 2024 suomalainen käyttäjä jakoi Redditissä kokemuksensa, jossa ChatGPT piti hänen jatkuvaa väsymystään todennäköisesti stressiperäisenä. Vasta kuukausia myöhemmin otettu verikoe paljasti vakavan kilpirauhasen vajaatoiminnan.

Esimerkkitapaus 2: Toinen käyttäjä sai korvakipuun suosituksen käyttää eteerisiä öljyjä – hoitomuoto, joka voi pahimmillaan pahentaa tulehdusta.

Esimerkkitapaus 3: Yhdysvaltalaisissa medioissa on raportoitu tapauksia, joissa tekoäly kehotti käyttäjää “seuraamaan oireita kotona”, vaikka oireet viittasivat vakavaan sairauteen.

Nämä tilanteet osoittavat, että vaikka tekoäly voi tarjota vinkkejä ja muistutuksia, se ei saa koskaan olla ainoa päätöksentekijä terveysasioissa.

Jos epäilet jotain terveyteesi liittyen, ota aina yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen. Tekoäly voi täydentää tiedonhakua – mutta se ei koskaan (tai ainakaan pitkään aikaan) korvaa lääketieteellistä osaamista tai inhimillistä ymmärrystä.

Näin käytät tekoälyä turvallisemmin – vinkit terveyskysymyksiin

Tekoäly voi tarjota hyödyllistä tukea esimerkiksi unen, ravitsemuksen tai liikunnan seuraamiseen, mutta sen käyttö vaatii harkintaa. Alla muutamia käytännön vinkkejä, joiden avulla voit käyttää tekoälyä fiksummin ja turvallisemmin. Käytä lopulliseen päätökseen aina omaa harkintakykyä.

1. Valitse luotettavat ja tunnetut alustat

Käytä vain sellaisia sovelluksia ja palveluja, joiden taustat ovat kunnossa. Suosi suomalaisia tai EU-alueella toimivia toimijoita, sillä niitä sitovat tiukemmat tietosuojalait (esim. GDPR). Esimerkiksi Yliopistosairaaloiden kehittämät sovellukset tai tunnetut terveysteknologian yritykset ovat yleensä turvallisempia valintoja kuin nimetön sovellus jostain sovelluskaupasta.

Älä tee näin: lataa epämääräisiä sovelluksia, joilla ei ole verkkosivuja, tietosuojaselostetta tai mainintaa kehittäjistä.

2. Tarkista, mihin tietosi menevät

Lue aina tietosuojaseloste vaikka se tuntuisi tylsältä. Selvitä, mihin tietosi tallennetaan, kuinka kauan niitä säilytetään ja jaetaanko niitä kolmansille osapuolille. Monet ilmaiset sovellukset rahoittavat toimintaansa myymällä käyttäjädataa mainostajille.

Hyvä käytäntö: valitse sovellus, joka tarjoaa mahdollisuuden käyttää palvelua ilman, että tietoja tarvitsee lähettää pilvipalveluun.

3. Tekoäly ei korvaa lääkärin ammattitaitoa

Voit kysyä tekoälyltä yleistä tietoa vaikkapa sydämen sykkeestä tai ruokavalioista, mutta älä koskaan tee hoitopäätöksiä sen perusteella. Jos sinulla on oireita tai huolia terveydestäsi, ota aina yhteyttä lääkäriin tai terveydenhuollon ammattilaiseen.

Muista: tekoäly ei näe, tunne tai tutki sinua. Se ei voi tehdä diagnooseja.

4. Käytä tekoälyä tukena, älä totuutena

Voit käyttää tekoälyä suunnitellaksesi liikuntaviikkoa, vertaillaksesi ruokavalioita tai tarkistaaksesi, mitä vitamiineja eri ruoat sisältävät. Mutta älä pyydä siltä suosituksia lääkkeistä, annostuksista tai sairauksien hoidosta.

Vältä tällaisia tarkkoja hoito-ohje kysymyksiä: “voinko ottaa 800 mg ibuprofeiinia päivässä, jos minulla on tämä oire?” – tämä on kysymys lääkärille, ei tekoälylle.

5. Suojaa yksityisyytesi myös tekoälykeskusteluissa

Älä jaa omaa nimeäsi, henkilötietojasi tai tarkkoja terveyteen liittyviä tietoja avoimissa tekoälyalustoissa, kuten ChatGPT:ssä. Vaikka keskustelut ovat yksityisiä, niitä voidaan käyttää anonyymisti mallien kehittämiseen.

6. Älä lataa henkilökohtaisia tai arkaluontoisia terveystietoja tekoälyyn

Tekoäly voi teoriassa antaa tarkempia vastauksia, jos annat sille yksityiskohtaista tietoa. Esimerkiksi liittämällä potilasdokumentin, laboratoriotuloksen tai lääkärinlausunnon. Mutta tätä ei tulisi koskaan tehdä, jos haluat varmistaa yksityisyydensuojasi säilyvän.

Useimmat avoimesti käytettävät tekoälyalustat, kuten ChatGPT, eivät ole suunniteltu terveydenhuollon tietojen käsittelyyn, eivätkä noudata lääketieteen salassapitosäännöksiä tai potilastietolakeja.

Miksi sinun kannattaa ottaa tämä vakavasti:

• Tekoäly voi yhdistää keskusteluita. Vaikka yksittäinen viesti ei sisältäisi nimeäsi, tekoäly voi teoriassa yhdistää useita eri keskustelun osia – kuten iän, sukupuolen, asuinpaikan, oireet ja tapahtuma-ajan – ja muodostaa yksilöivän kuvan sinusta.

• Tiedot voivat jäädä järjestelmään. Vaikka palveluntarjoajat sanovat anonymisoivansa sisällöt, tekoälyalustat saattavat käyttää keskusteluja mallin kehittämiseen, ellei käyttäjä ole selkeästi estänyt tätä asetuksissa.

• Tietoja ei käsitellä terveydenhuollon vaatimusten mukaan. Suositut tekoälyalustat, kuten ChatGPT, eivät noudata esimerkiksi EU:n potilastietodirektiivejä tai terveydenhuollon salassapitosäännöksiä.

• Tietovuotoriski on olemassa. Joskus tekoälypalveluihin on kohdistunut tietomurtoja. Henkilökohtaiset terveystiedot ovat erityisen herkkiä ja voivat päätyä vääriin käsiin.

• Sinulla ei ole hallintaa, minne tieto menee. Kun lataat dokumentin tai tekstin tekoälylle, et voi enää varmuudella tietää, missä se sijaitsee, kauanko sitä säilytetään ja kuka sen voi nähdä.

Turvallisempi toimintatapa: kysy yleisiä neuvoja, mutta älä koskaan jaa kuvia, skannauksia tai kopioita lääkärilausunnoista, diagnooseista tai henkilökohtaisista hoitosuunnitelmista tekoälylle. Edes nimettömänä. Luultavasti parempi tapa toimia? Käytä neutraalia kieltä ja vältä tunnistettavia yksityiskohtia, jos keskustelu ei ole täysin suojattu.

Syvempi katsaus tekoälyyn terveydenhuollossa

Tekoäly lääkärin ja sairaalan työkaluna

Tekoälyä hyödynnetään jo monilla erikoisaloilla. Esimerkiksi radiologiassa se voi analysoida röntgen- ja magneettikuvia tarkemmin ja nopeammin kuin ihminen. Se tunnistaa kasvaimia, sydänongelmia tai muita poikkeavuuksia, jotka saattavat jäädä kiireessä huomaamatta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että lääkäri olisi tarpeeton – päinvastoin. Tekoäly toimii apuvälineenä, mutta lopullinen vastuu säilyy ihmisellä. Kehitys tulee luultavasti vain nopeutumaan mitä pidemmälle mennään.

Tekoäly lääkekehityksessä ja tutkimuksessa

Uusien lääkkeiden kehittäminen on perinteisesti kallista ja hidasta. Tekoäly voi nopeuttaa tätä prosessia analysoimalla valtavia määriä tietoa – tutkimustuloksia, molekyylirakenteita ja potilasdataa – ja ehdottamalla mahdollisia lääkeaihioita, jotka voisivat toimia tiettyyn sairauteen. Suomessa tätä kehitystyötä tehdään jo joillakin lääketieteellisillä tutkimusalueilla.

Tekoäly ja terveyden tulevaisuus

Tulevaisuudessa tekoäly voi mahdollistaa henkilökohtaisemman terveydenhuollon, jossa hoitosuositukset räätälöidään yksilöllisten geenien, elämäntapojen ja historian perusteella. Samalla tekoälyyn perustuvat sovellukset, kuten älykellot ja hyvinvointisovellukset, voivat tarkkailla terveyttä jatkuvasti ja antaa käyttäjälle reaaliaikaista palautetta. Tällä tavalla tekoälyn käyttö on valvotumpaa ja virallisempaa, eli asiantuntijoiden ohjaamaa.

Tekoälyn käyttö Suomessa

Suomalaisissa sairaaloissa ja tutkimuslaitoksissa tekoälyn hyödyntäminen on jo arkea. Esimerkiksi HUS on ollut edelläkävijä tekoälyn käyttöönotossa kuvantamisessa ja hoitoprosessien tukemisessa. Myös yksityiset toimijat kehittävät aktiivisesti terveysteknologiaa, joka hyödyntää tekoälyä.

Suomalaiset suhtautuvat tekoälyyn osin varovaisesti, mutta kiinnostuneesti. Useat kyselyt ovat osoittaneet, että suomalaiset hyväksyvät tekoälyn avustavan roolin, mutta eivät halua, että se täysin korvaa inhimillistä hoitoa tai päätöksentekoa. Miksi? Tässä esimerkki.

Kuvittele tilanne, jossa tekoäly ei tunnista poikkeavaa löydöstä röntgenkuvasta tai antaa väärän riskiarvion sairastumisesta. Kuka on silloin vastuussa – lääkäri, ohjelmoija vai potilas itse, joka luotti järjestelmään? Entä jos tekoäly suosittelee sinulle lääkettä tai hoitomuotoa, jota suomalainen terveydenhuolto ei tue tai suosittele?

Vaikka tekoäly voi analysoida valtavia tietomääriä hetkessä ja oppia nopeammin kuin yksikään ihminen, sen päätökset perustuvat aina siihen, mitä sille on opetettu. Ja kuten tiedämme, data ei ole koskaan täysin neutraalia. Jos opetusaineisto sisältää vinoumia tai puutteita, myös lopputulos voi olla harhaanjohtava.

Pitäisikö meidän siis suhtautua tekoälyyn kuin apuvälineeseen – vai haastaa sen ylivertaisuuden myytti? Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun kyse on terveydestä, elämästä ja kuolemasta.

Hyödyt ja haasteet – mitä tekoäly tuo mukanaan?

Tekoälyn suurin hyöty terveydenhuollossa on sen kyky nopeuttaa ja tarkentaa diagnooseja. Se voi myös auttaa ehkäisevässä terveydenhuollossa ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia pitkällä aikavälillä. Haasteina ovat kuitenkin järjestelmien luotettavuus, algoritmien läpinäkyvyys ja mahdolliset vinoumat datassa, johon tekoäly on opetettu.

Kriittinen kysymys lienee eettisyydessä. Kuka kantaa vastuun, jos tekoäly tekee virheen? Kohtalokas virhe voi maksaa pahimmillaan sen elämän tärkeimmän asian.

Myös miten varmistetaan, että potilaan tiedot ovat turvassa ja yksityisiä? Nämä ovat kysymyksiä, joihin ei vielä ole täysin selkeitä vastauksia.

Entä miltä tulevaisuus näyttää?

Tulevaisuuden ennustaminen on aina haasteellista, ellei mahdotonta. Vaikka teknologia kehittyy nopeasti, kristallipalloa ei ole kenelläkään. Alan asiantuntijat voivat spekuloida, mutta totuus on, että kukaan ei tiedä tarkasti, mihin suuntaan maailma menee.

On kuitenkin todennäköistä, että tekoäly tuo merkittäviä mahdollisuuksia kansanterveyden parantamiseen. Sen avulla voidaan esimerkiksi tehostaa sairauksien ennustamista, parantaa diagnoosien tarkkuutta ja mahdollistaa henkilökohtaisempia hoitomuotoja. Mutta se, millä tavalla tekoäly tuo nämä muutokset, on vielä epäselvää.

Tulevaisuus tulee näyttämään, kuinka nopeasti ja miten tekoäly vaikuttaa terveydenhuoltoon. Mutta on selvää, että sen rooli tulee olemaan entistä merkittävämpi.