Sokerivero

Aiemmin luultiin, että liiallinen sokerin nauttiminen on lähinnä pahaksi hampaille ja painonhallinnalle. Tästä ajatuksesta ollaan tultu pitkälle eteenpäin. Nykyään tiedetään, että sokerin (varsinkin liika) kulutuksella on vaikutusta lähes kaikkiin terveyden osa-alueisiin.

Miksi tästä ei edelleenkään puhuta valtamediassa? Keskustelua löytyy kuitenkin runsaasti muissa pienemmissä viestintäkanavissa. Esimerkiksi Redditistä löytyy paljon laadukasta kesksutelua aiheen tiimoilta.

Sokeri. Miksi se on niin paha asia? Erityisesti syövät, sydän- ja verisuonitaudit loistavat uudempien tutkimuksien riskikärjessä. Sokerin liikakulutuksella ei ole pelkästään suoraan yhteyttä vakaviin sairauksiin, vaan myös välillisesti monien “esisairauksien” kautta, jotka monesti johtavat vakaviin sairauksiin. Tätä voisi verrata kynttilään, jota poltetaan molemmista päistä. Sellainen juttu vain, että terveytesi on tuo kynttilä.

Nopeasti kun lukee tätä, niin eikö tämä kuullosta samalta kuin “terveysesittelyt” alkoholista tai tupakasta? Kyllä vain. Yhdellä suurella eroavaisuudella. Verotus. Alkoholia ja tupakkaa verotetaan rankasti, mutta miksi sokerituotteita ei, vaikka niiden lähes yhtä haitallisista terveyshaitoista alkaa olla hyvin paljon näyttöä ja valtavaksi kansanongelmaksi muodostunut varsinkin Suomessa, jossa rehottaa sokerin syönnin yltäkylläisyys, elintapasairaudet, lihavuus ja muut yllä olevat sairaudet joihin mm. sokerin liikakulutus on täysin syyllinen.

Tarkastellaan ensiksi alkoholia ja tupakkaa – näihin Suomi on ottanut hyvin tiukan linjan vastatoimiin. Itseasiassa alkoholin suhteen Suomi on EU:n tasolla aivan kärjessä verotustoimien suhteen.

Alkoholin hinta on Suomessa EU:n korkein, kun alkoholista tulee maksaa 91 prosenttia keskimääräistä EU-hintaa korkeampaa hintaa. Kalliimpaa alkoholi on Euroopassa Norjassa ja Islannissa, mutta kumpikaan ei ole EU-maa.

Alkoholiveron korottaminen viime vuosikymmenten aikana korreloi suoraan alkoholin kuluttamisen määrään niin ravintoloissa kuin vapaa-ajalla

Korrelaatio ei aina tarkoita kausaalisuhdetta, mutta on selvää, että merkittävästi korkeampi hinta aiheuttaa ostopäätöksen järkevöittämistä herkemmin. Tämä ei päde pelkästään alkoholiin tai tupakkaan, vaan kaikkiin tuotteisiin ja palveluihin luonnollisesti – mutta erityisesti viihdetuotteisiin. Jos olutpullo maksaa 10€ kappale, kuinka herkästi olet valmis ostamaan 6 tai 10 kappaletta? Niinpä, et kovin helposti, ellei sinulla ole todella hyvät tulot tai paljon varallisuutta taustalla, jolloin taloudellisella ostopäätöksillä ei ole merkitystä.

Näinpä valtaosin merkittävä verotusasteen nostaminen haittatuotteissa toimii, vaikka me ei sitä haluttaisiinkaan myöntää. Valtaosa meistä sanoo, että Suomessa on aivan liian korkea verotus alkoholille ja ärsyttäähän se maksaa viinipullosta 15€, jonka saisit 5€:llä muualla Keski-Euroopassa. Mutta toisaalta, jos oikeasti juot harvoin, niin kuinka paljon merkitystä on 5€ ja 15€ pullon erotuksella? Jep, eipä juuri yhtään.

Sama juttu pätee sokeriin. Sokeri on älyttömän halpaa sen tuottamaan mielihyvään nähden. Makeisveroa on kokeiltu aiemmin vuosina 2011-2013, muta silloisen sokeriverotyöryhmä ei nähnyt kannattavana tuoda.

Sokeriverotyöryhmän 2011-2013 selvitys ei johtanut muutoksiin

Sokeriverotyöryhmä tutki sokeriveron käyttöä verotulojen lisäämiseksi ja terveellisen ruokailun edistämiseksi, arvioi makeisveron toimivuutta sekä harkitsi muita vaihtoehtoja. Työryhmä tarkasteli sokerin terveysvaikutuksia ja korosti, että terveysongelmia ei voi ratkaista pelkästään sokeriverolla. Muita ravintoaineita, kuten tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa, tulisi myös harkita. Verotuksen vaikutukset kulutukseen ovat vaikeasti ennustettavissa, ja sokerituotteiden korvaaminen epäterveellisillä vaihtoehdoilla voi olla ongelmallista. Työryhmä keskittyi erityisesti lasten ja nuorten sokeristen tuotteiden kulutuksen vähentämiseen ja piti nykyistä makeisveroa tehokkaana ohjauskeinona. Veron taso vaikuttaa sen vaikutuksiin, ja alhainen verotaso voi johtaa vähäisiin muutoksiin kulutuksessa. Korkea verotaso voi vaikuttaa elintarviketeollisuuteen. Yhdistelmämalli osoittautui terveyden edistämisen kannalta optimaaliseksi, mutta käytännön syistä makeisveromalli olisi helpompi toteuttaa. Työryhmä huomautti, että verotusmuutokset vaativat hallinnollisia toimia, ja ne eivät olisi mahdollisia ennen vuotta 2017.

Lopputulos: mitään muutosta ei syntynyt.

Mitä sanoo yhdysvaltalainen tutkimus sokerin haitallisuudesta?

Vuonna 2022 julkaistun Texasilaisen yliopiston tutkimuksen mukaan Yhteenvetona tutkimukset viittaavat suoraan yhteyteen sokerin ja syövän välillä. Ennakkokliiniset tutkimukset ja MetS-potilaisiin kohdistuneet tutkimukset osoittavat, että runsaasti sakkaroosia tai fruktoosia sisältävät ruokavaliot aktivoivat useita mekanistisia reittejä, kuten tulehduksellisia, glukoosi- ja lipidimetabolisia reittejä, vihjaten siihen, että liiallisen sokerin kulutuksen ja syövän kehittymisen ja etenemisen välillä on syy-yhteys, joka ei riipu painonnoususta. Ravitsemussuositusten ja Yhdysvaltain politiikan tulisi heijastaa tätä uutta tietoa. Tarvitaan yhteensovitettuja toimia sokerin saannin vähentämiseksi Yhdysvalloissa ja muissa maissa, paremman tiedon antamiseksi yleisölle liiallisen sokerin saannin riskeistä ja vahvemman tutkimuksen tekemiseksi lisätyn sokerin ja syövän alalla.

Tämä selvä! Paha sokeri, paha vero? Mitä sanoo Euroopan pilottimaiden kokeilut?

Mitä tapahtui vuosina 2011-2013, jonka seurauksena sokeriverotyöryhmä “vesitti” sokeriveron kiristämisen?

Raportti on karua luettavaa. Siitä saa kuvan, jossa edunsaajina oleva elintarvikeala on laittanut pahasti vastaan. Tämä on täysin ymmärrettävää siinä mielessä, että sokeripitoisissa elintarvikkeissa liikkuu aivan valtavasti rahaa, ja periaatteessa lähes kaikki kulutus sokerielintarvikkeissa on ns. turhaa kulutusta, jonka voisi korvata terveellisellä elintarvikkeilla. Kyseessä on siis viihdekäyttö samoin kuin alkoholi- tai tupakkatuotteet. Tässä mielessä sokerivero vaarantaa elintarvikealan kannattavuutta, jolloin tunnetusti elintarvikealan lobbarit puolustavat kynsin ja hampain omaa etuaan.

Sokeriverotyöryhmän väliraporttiin pyydettiin lausuntoja laajasti elinkeinoelämältä, terveys- ja ravitsemusalan edustajilta, etujärjestöiltä ja viranomaisilta. Työryhmälle toimitettiin kaikkiaan yli 30 lausuntoa.
Elintarviketeollisuuden ja kaupan edustajat vastustivat yleisesti valmisteverotyyppisiä veroja, joiden katsottiin lisäävän yritysten hallinnollista taakkaa ja heikentävän yritysten kilpailukykyä. Lisäksi pistemäisten tuoteverojen katsottiin kohtelevan eri tuoteryhmiä epätasa-arvoisesti. Terveys- ja ravitsemusalan edustajat sen sijaan kannattivat laajasti epäterveellisten elintarvikkeiden verotusta ja esittivät terveysperusteisen verotuksen jatkokehittämistä siten, että verotuksessa huomioitaisiin sokerin lisäksi myös muita terveyden kannalta haitallisia ravintoaineita, kuten rasva ja suola.

Väliraportin tavoin useissa lausunnoissa tuotiin esiin, että sokeria ei voida pitää tutkimusten perusteella terveydelle erityisen haitallisena ja että yksittäisen raaka-aineen merkitystä terveydelle ei tule korostaa tarpeettomasti. Lausunnoissa korostettiin terveellisten
elintapojen merkitystä yleisesti sekä painotettiin valistuksen tärkeyttä. Useissa lausunnoissa todettiin myös, että sokeriveron vaikutuksista ihmisten kulutuskäyttäytymiseen ja terveyteen ei ole varmuutta eikä kokemusta. Lausunnoissa pidettiin epäselvänä, voidaanko
verolla saavuttaa haluttuja terveysvaikutuksia, koska sokeria ei esimerkiksi välttämättä korvata tuotteissa sitä terveellisemmillä vaihtoehdoilla. Sokerin verottaminen voisi lisätä
muun muassa tärkkelyksen ja makeutusaineiden yhdistelmäkäyttöä. Kulutus voi siirtyä myös esimerkiksi veron ulkopuolelle jääviin epäterveellisiin tuotteisiin. Koska veron vaikutuksia on vaikea arvioida etukäteen, lausunnoissa korostettiin seurannan merkitystä
veron käyttöönoton jälkeen.

Millaisia terveyshaittoja sokerin liikakulutuksella on tutkimusten mukaan

1. Ylipaino ja lihavuus: Sokerin liikakulutus voi johtaa kalorien liikakulutukseen, mikä puolestaan voi aiheuttaa ylipainoa ja lihavuutta.
2. Diabetes: Liiallinen sokerin kulutus, erityisesti lisättyjen sokereiden, kuten sokerin ja fruktoosin, voi lisätä riskiä tyypin 2 diabetekseen.
3. Sydän- ja verisuonitaudit: Runsas sokerin kulutus voi vaikuttaa haitallisesti sydämen terveyteen lisäämällä riskiä sydänsairauksiin, kuten sydänkohtauksiin ja verenpainetautiin.
4. Hampaiden terveys: Sokeri voi aiheuttaa hampaiden reikiintymistä ja ikenien ongelmia, mikä voi johtaa pitkäaikaisiin hampaiden terveysongelmiin.
5. Ruoansulatusongelmat: Suuri sokerin saanti voi aiheuttaa ruoansulatusongelmia, kuten vatsakipuja, ripulia ja ummetusta.
6. Riippuvuus: Joidenkin ihmisten on vaikea hallita sokerin kulutusta, ja he voivat kehittää sokeririippuvuuden, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti heidän mielenterveyteensä ja yleiseen hyvinvointiinsa.
7. Maksasairaudet: Ylimääräinen sokeri voi rasittaa maksaa ja aiheuttaa maksasairauksia, kuten rasvamaksan.
8. Tulehdukset: Liiallinen sokerin kulutus voi lisätä kehon tulehdustiloja, mikä voi olla yhteydessä erilaisiin terveysongelmiin.
9. Verensokerin heilahtelut: Nopeasti imeytyvät sokerit voivat aiheuttaa verensokerin äkillisiä nousuja ja laskuja, mikä voi vaikuttaa energiatasoihin ja mielialaan.
10. Neurologiset vaikutukset: Joidenkin tutkimusten mukaan runsas sokerin kulutus voi vaikuttaa negatiivisesti aivojen terveyteen ja olla yhteydessä kognitiivisiin ongelmiin.

On tärkeää huomata, että sokerin liiallisella kulutuksella on monia terveysriskejä, ja terveellisen ruokavalion ylläpitäminen, joka sisältää kohtuullisen määrän sokeria, voi auttaa välttämään näitä riskejä. Suositeltu päivittäinen sokerin saantisuositus vaihtelee maasta toiseen ja suosituksista riippuen voi olla hyvä pyrkiä rajoittamaan lisättyjen sokereiden kulutusta.

Missä maissa Sokerivero on otettu käyttöön Euroopassa?

Sokeriveroja on otettu käyttöön useissa Euroopan maissa osana terveyden edistämistä ja liiallisen sokerinkulutuksen hillintää. Tässä on joitakin maita, joissa on otettu käyttöön sokeriveroja, ja lyhyt yhteenveto siitä, miten ne ovat vaikuttaneet:

1. Iso-Britannia:
   • Iso-Britanniassa otettiin käyttöön sokerivero, “sokerivero” tai “juomavero”, vuonna 2018 erityisesti sokeripitoisiin juomiin.
   • Veron tavoitteena oli kannustaa juomateollisuutta vähentämään sokerin määrää tuotteissaan ja samalla vähentää liikakulutusta.
   • Ensimmäisten vuosien aikana havaittiin, että monet juomavalmistajat alensivat sokeripitoisuutta tuotteissaan vastauksena verolle.
2. Norja:
   • Norja otti käyttöön sokeriveron vuonna 1981 makeisiin ja virvoitusjuomiin.
   • Verolla pyrittiin vähentämään sokerinkulutusta ja siten liikalihavuutta ja hammashoidon tarvetta.
   • Sokerivero on ollut pitkäaikaisessa käytössä Norjassa, mutta sen vaikutuksista on ristiriitaista näyttöä.
3. Ranska:
   • Ranskassa otettiin käyttöön sokeriveron, “sokerijuomavero,” vuonna 2012 erityisesti makeisiin ja virvoitusjuomiin.
   • Veron tavoitteena oli vähentää sokerijuomien kulutusta ja edistää terveellisempää ruokailutottumusta.
   • Alun perin veron vaikutukset olivat vähäisiä, mutta myöhemmin sokerijuomien kulutus väheni.
4. Portugali:
   • Portugalissa otettiin käyttöön sokerivero vuonna 2017 sokerilla makeutettuihin juomiin, mutta sitä muutettiin myöhemmin juomaveroksi, joka kattoi myös muita juomia.
   • Veron tarkoituksena oli vähentää sokerijuomien kulutusta ja lisätä terveellisten vaihtoehtojen suosiota.
5. Unkari:
   • Unkari on käyttänyt sokeriveroa sokeripitoisiin juomiin vuodesta 2011.
   • Veron tavoitteena on ollut rajoittaa sokerijuomien kulutusta ja siten vähentää liikalihavuutta ja siihen liittyviä terveysongelmia.

Suomessa toimitaan terveysvetoisen verotuspolitiikan mukaan, mutta miksi tämä ei päde sokerin verotukseen?

Tämä onkin hyvä kysymys. Suomessa on noudatettu jo pidempään poliittista linjaa, jossa kaikkea epäterveellistä joko/tai verotetaan ankarasti (ja) reguloidaan lainsäädännön kautta, miksi tämä ei päde Sokeriin? Sokeri on yksi kansalaisten eniten käytetty epäterveellinen ei-oleellinen elintarviketuote, jonka voisi korvata muilla terveellisimmillä elintarvikkeilla. Suomalaisten kansansairautena lihavuus ja sen liitännäissairaudet ovat kuormittaineet kansanterveyttä ja taloutta jo vuosikymmenien ajan – miksi tähän ei puututa? Onko elintarvikealalla niin suuri ote Suomen päättäjistä, ettei tähän puututa? Onko keino tämän toteuttamiselle liian raskasta päättäjille, joten ei jakseta kehittää prosessia ja järjestelmää veron läpilyönnille? Vai onko kyse siitä, että halutaan pitää kansa tyytyväisinä jollain paheella? Varsinkin, kun kansainvälisissä tilastoissa vertaillaan alkoholia, tupakkaa ja muita “yleisesti pahoina pidettyjä” kulutushyödykkeitä. Sokerista, sen haitoista ja veroista kun ei pidetä sellaista tilastointia, jossa maat voisivat sijoittua vertailussa paremmiksi tai huonommiksi kuin verrokkinsa. Entä jos tällaista tilastointia alettaisiin ylläpitämään, muuttuisikohan Suomen poliittinen linjaus siihen suuntaan, että sokeriongelma ja ihmisten ylipaino täytyy vihdoin saada kuriin?