Onko Suomen kansanterveys heikentymässä?

FinTerveys 2017 -tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa Suomen terveys- ja hyvinvointitilanteesta. Vaikka tutkimuksessa on havaittavissa myönteisiä kehityssuuntia, tutut terveysongelmat jatkavat yleistymistään maassamme.

Keskeisten kansantautien riskitekijät, kuten kohonnut verenpaine, kokonaiskolesteroli ja lihavuus, ovat edelleen erittäin yleisiä. Vaikka kolesterolitasot ovat laskussa, niiden aleneminen ei ole vielä riittävää. Toisaalta iäkkäiden elämänlaatu on parantunut, mutta toiminta- ja työkyvyn kehitys on hidastunut tai jopa pysähtynyt.

Tutkimus vahvistaa koulutusryhmien väliset terveyserot, sillä korkea-asteen koulutuksen saaneilla ihmisillä terveys ja hyvinvointi ovat yleensä paremmassa kunnossa kuin perusasteen koulutuksen saaneilla.

Suomalaisten terveydessä on kuitenkin myös nähtävissä myönteistä kehitystä. Esimerkiksi kohonnut verensokeri ei ole yleistynyt väestötasolla, ja kolesterolitasot ovat laskussa. Toisaalta on kuitenkin edelleen parantamisen varaa, sillä merkittävä osa miehistä ja naisista kärsii kohonneesta veren kolesterolipitoisuudesta.

Vaikka kansantautien riskitekijöitä seurataan tarkasti, hoitotavoitteet eivät aina toteudu asianmukaisesti. Esimerkiksi alle puolella verenpainetta alentavia lääkkeitä käyttävistä potilaista verenpaine on yleisten hoitotavoitteiden mukainen.

Pitkäaikaissairauksien esiintyvyys kasvaa matalasti kouluttautuneiden keskuudessa

Terveyden merkitys koettiin vahvemmin niiden keskuudessa, joilla oli korkeampi koulutustaso, kun taas vähemmän koulutetuilla vähintään yhden pitkäaikaissairauden diagnoosi oli yleisempää. Tämä ero näkyi myös muiden somaattisten sairauksien yleisyydessä. Esimerkiksi korkea verenpaine, verenkiertoelinten sairaudet, diabetes, astma ja keuhkoahtaumatauti olivat yleisempiä perusasteen koulutuksen saaneiden keskuudessa. Lisäksi sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen ja diabeteksen riski oli selvästi suurin alimmassa koulutusryhmässä.

Perusasteen koulutuksen saaneilla oli myös korkeampi esiintyvyys olkapäävaivoista johtuville yläraajan liikerajoituksille sekä naisten päivittäiselle virtsankarkailulle. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskuudessa oli eniten omakustanteisia rokotuksia, ja influenssarokotuskattavuus oli parhaimmillaan ylimmässä koulutusryhmässä.

Lihavuus on lisääntynyt ja ennusteiden mukaan tulee lisääntymään

Lihavuus on lisääntynyt työikäisessä väestössä viimeisten kuuden vuoden aikana, ja ennusteiden mukaan lähes joka kolmas suomalainen voi olla lihava kymmenen vuoden kuluttua. Tällä hetkellä jo noin neljäsosa miehistä ja naisista kärsii lihavuudesta.

Iäkkäiden liikkumisvaikeudet yleisiä, mutta ongelmat alkaa myös nuoremmilla

Iäkkäiden liikkumisvaikeudet ovat yleisiä, mutta on rohkaisevaa huomata, että suuri osa yli 80-vuotiaista on edelleen melko toimintakykyisiä. Liikkumisongelmista kärsivät eniten nuoremmat ikäluokat, joista joka kymmenes 30–39-vuotias ei kykene juoksemaan 100 metriä vaikeuksitta.

Iäkkäiden koettu elämänlaatu on kuitenkin parantunut, mikä voi osittain johtua näköongelmien harvinaistumisesta ja aktiivisesta läheisavun antamisesta.

Masennusoireiden yleistyminen on huolestuttavaa. Vuosien 2011 ja 2017 välillä merkittävien masennusoireiden kokeminen on kasvanut sekä miehillä että naisilla. Lääkärin toteamaa tai hoitamaa masennusta esiintyy noin 6 prosentilla miehistä ja 8 prosentilla naisista.

Tupakointi edelleen yleistä

Tupakoinnin väheneminen työikäisessä väestössä on edistynyt, mutta päivittäisten tupakoitsijoiden osuus ei vielä täytä tavoitetasoa. Satunnaistupakointi on yleistä etenkin miehillä. Tupakoinnin laskun jatkamiseksi tarvitaan hyvin koulutettujen asiantuntijoiden tarjoamia tupakkavieroituspalveluita ja huomiota koulutusryhmien välisiin eroihin. Erityisesti vähemmän koulutetut tarvitsevat räätälöityjä tukimuotoja. Tupakoinnin vähentäminen on keskeistä kansanterveyden edistämisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa.

FinTerveys-tutkimuksessa mitattiin myös positiivista mielenterveyttä, joka kuvastaa henkilön psyykkisiä voimavaroja, vaikuttamismahdollisuuksia omaan elämään, toiveikkuutta ja myönteistä käsitystä itsestä. Suurin osa väestöstä luokiteltiin kohtalaisen tai korkean positiivisen mielenterveyden omaaviksi.

FinTerveys-tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa suomalaisten terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista. Tämän tiedon avulla voimme edistää sairauksien ehkäisyä ja hoitoa, parantaa suomalaisten toimintakykyä ja hyvinvointia sekä kehittää entistä parempia terveys- ja hyvinvointipalveluita Suomessa.

Lähde: FinTerveys 2017 -tutkimus